..Eilen oltiin isännän kanssa Eppujen Mutala - konsertissa Suomen Kansallisteatterissa..
On se vaan niin ettei Eppuja päihitä mikään! Ehkä syynsä siihen on se että olen koko elämäni kasvanut Eppujen musan tahdissa.. tai siis Valkonen kupla ilmestyi vuonna - 86 ja sen kuultuani olin mennyttä - se kolahti ja kovaa ja mä olin 10v. Ehkä oon ollu jo aikuinen lapsena tai miten se on..
Hullut nuoruusvuoteni pärähti Eppujen riimejä tapaillessa tyttöjengissä.. ja veikeetä oli, että tutustuin tuleviin ystäviini jotka myös diggasivat Eppuja..ja vieläkin ollaan frendejä ja kuunnellaan eppuja.. voi niitä aikoja..moni Biisi herätti muistoja sekä tunteita mitä ei muistanut olevankaan..varsinkin niitä muistoja kun kurkku suorana laulettiin (huudettiin) Eppujen biisejä pitkin kyläteitä..
Eilinen konsertti oli minun mielestäni kattava sillä onhan niitä biisejä kerääntynyt, kivaa oli myös se, että pojat vetivät myös niitä ensimmäisii Biisejänsä ns (punk - ajalta) ja Martillakin happi kulkee!!!
Monta hyvää biisiä jäi kuulematta ja monta hyvää tuli kuultua ja eikä se soinnun mahti ole mihinkään kadonnut ja kaikkein tärkeintä - Epuilla oli hyvä rento meininki.. Kiitos!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
..kiva kun piipahdit, viel´ kivempi kun jätit viestin..